Kaikki alkoi oikeastaan vuonna 2006. Minulla oli verkkokauppa, jossa myin askartelutarvikkeita ja olin sitä tehnyt jo vuodesta 2002. Askartelutarvikekaupan pitäminen oli haasteellista. Tilasin tavaroita tukusta, mutta toin myös maahan tarvikkeita, kun halusin myydä sellaisia tuotteita, joita ei mistään muualta saanut. Kun aloitin ei ollut kuin 2 muuta askartelutarvikkeiden verkkokauppaa ja nekin lopetettiin aika pian sen jälkeen kun olin aloittanut. Muutama vuosi taisi mennä, sain toimia aivan yksin eikä kilpailua juurikaan ollut.
Verkkokaupan ylläpitämisessä oli iso työ. En missään vaiheessa ottanut lainaa varastoa varten, vaan ostin lisää tavaraa varastoon myynneistä. Tuotteita piti olla paljon, mutta toisaalta vähän per tuote, jotta eivät jääneet varastoon keräämään pölyä. Jokaisen tuotteen verkkokauppaan laittamisessa meni tietty aikaa, koska piti ottaa tuotekuva ja kirjoittaa kuvaava teksti. Usein jouduin myös keksimään tuotteelle suomenkielisen nimen kun sitä ei kukaan muu myynyt. Tilauksia tuli kyllä mukavasti, mutta ne olivat aika pieniä. Silti niiden pakkamisessa meni aikaa, koska saattoi olla yksi paperi sitä, toinen tätä ja useina väreinä.
Isäni oli saneerattu samaan aikaan eläkeputkeen, mutta oli perustanut yrityksen, koska puhelin oli alkanut soimaan ja töitä oli tarjottu vielä monestakin paikasta. Isänä oli kivimurskain alan tiedottaja ja musta oli aika siistiä kun se mun mielestä möi tyhjää (eli loi itse mitä myi, ei tarvinnut ostaa varastoon). Isäni siis kirjoitti juttuja ammattilehtiin asiakkaiden puolesta, teki tiedotteita ja järjesti lehdistötilaisuuksia.
Kuinka minusta tuli ohjelmapalvelun käsikirjoittaja?
Vuonna 2006 katsoin telkkarista tyttökullat-tv-sarjaa. Muistatko sen? Komediasarja kertoo kolmesta keski-ikäisestä, täysin erilaisesta naisesta (Dorothy, Rose ja Blanche) sekä yhdestä kahdeksankymppisestä naisesta, joka oli yhden naisen (Dorothy) äiti, nimeltään Sophia. Voit lukea heistä lisää Wikipediasta.
Tyttökullat olivat yhdessä jaksossa murhamysteeriristeilyllä ja siitä se ajatus sitten lähti. Tilasin murhamysteerejä ympäri maailmaa ja vertasin niitä keskenään nähdäkseni mikä toimi parhaiten. Näissä kaikissa se minua kiinnostava juttu oli se, että jokaisella osallistujalla oli oma rooli eli joku porukasta on murhaaja ja joku murhataan eli mikään näistä ei ollut mitään murhamysteeriteatteria ulkopuolisilla näyttelijöillä. Sitten löytyi vielä e-kirja, jonka aiheena oli murhamysteerin käsikirjoittaminen ohjelmapalvelun muodossa ja siitä lähdin sitten tätä omaani käsikirjoittamaan. Vuosien varrella on tähän tullut lisättyä mm vinkkikortit eli tuotekehittely jatkuu edelleen!
